perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

Suovilla



Koko CD-varaston plaraamisen jälkeen löysin vihdoin isomman version suovilla-kuvastani. (Lupaus on lupaus.) Nämä ovat kuivakukkina erikoislaatuisessa maljakossa ja jo hiukan elähtäneet. Tulisipa kesä ja pääsisi poimimaan paremmat tilalle.

10 kommenttia:

  1. Suovillat, voi että ovat kauniita ja varjot olen saanut hyvin kuvaan mukaan!Siinä huomaa että aina löytää jotain hienoa vanhoistakin.

    VastaaPoista
  2. Saturation,
    Tämä on ihan digikameralla otettujen kuvien ensimmäisiä. Siksi se ei tahtonut löytyäkään.
    KooTee tätä kyseli isompana versiona. :)

    VastaaPoista
  3. Joo täältä kyseltiin, ihan niin kaunis kuin ajattelinkin. Näistäkö on tuo sähkisosoite muodostettu?
    En mene arvostelemaan teknistä puolta, sanon vain, että hyvä otos ekoiksi dikikuviksi. Ainesta sinussa oli jo heti aluksi, siksipä täällä olen viihtynytkin.

    VastaaPoista
  4. KooTee,

    Kiitos kehuista. Aineksista en osaa mennä sanomaan mitään. Mutta "kamera-aika" on avannut silmäni näkemään pieniä asioita.

    Näistäpä hyvinkin. Olen suoihminen, mitä se sitten tarkoittaakaan. :) Soiden keskelle syntynyt, siis syntymävika.

    VastaaPoista
  5. Kauniita ovat. Se on se sielu eikä ikä.

    VastaaPoista
  6. Siinäpä se Liisa, valokuvaava ihminen tarkkailee ympäristöään, myös pieniä asioita.

    VastaaPoista
  7. Suovilla. Tällaista en ole tavannut luonnossa, vain niittyvillaa, joka sekin on kaunista. Herkkä kuva!

    VastaaPoista
  8. Samalla kun pääsisi poimimaan uuden kimpun, voisi tehdä sen lajitunnistuksenkin. :)

    VastaaPoista
  9. Kuivakukissa on se paha ominaisuus etta ne keraavat polya. Valokuvat eivat sita tee. Vanhatkin kuvat voivat siis olla yhta kauniita kuin silloin kun ne on vastikaan otettu.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Thank you for your comment!