Missä?

Kuvan rakennus liittyy läheisesti erääseen elämänvaiheeseeni. Katsotaan, tunnistatteko paikan.

Pelottaa

Tämä kuva liittyy eilisiltaiseen keskusteluun kolmivuotiaan lapsenlapseni kanssa. Ilkeiden eläinten kategoriaan tuntui joutuvan osa kotieläimistäkin. Lokakuinen kuva. Väistyin minäkin tämän alta kameroineni.

Ponnistus (Valokuvatorstai)

Yksikin askel saattaa vaatia valtavan ponnistuksen.





Portaiden kulkeminen voi olla jo extreme-urheilua.

Vaikea valinta

Tämä kuva oli ihan pakko ottaa vapputorilla keväällä. En tosin pidä siitä, että perinteinen puunukke risainataan tai tuunataan, vai miten se nykyään pitäisi sanoa, aina uuteen kuosiin.

Paluumatkalla

Aamuinen 27 asteen pakkanen ei houkutellut muuhun liikuntaan kuin vesikävelylle. Puoli tuntia miltei tyhjässä altaassa kului nopeasti. Sitten pulahdus 11- asteiseen jäähilealtaaseen, joka salpasi hetkeksi hengityksen.




Allashuoneen ikkunoista näkymät olivat kutakuinkin tällaisia, joita napsin pelkääjän paikalta palatessamme. Koska oli keskipäivä, etsin haloja. Tällä kertaa en nähnyt.

Vihdoinkin pakkanen

Ensimmäinen kunnon pakkasyö (-23) on takana ja puut kauniisti kuurassa. Suomen talvessa riittää näitä sinisiä hetkiä.

Kuva on otettu ikkunan läpi aamun availlessa silmiään. Ulos ei tänään ole asiaa, koska eilisellä kävelyretkellä sain oikeaan kantapäähäni kirvelevä rakon.

Miksi? (Valokuvatorstai)

Tämänviikkoinen haaste toi mieleeni mm. hylätyt katiskat rannoilla, maahan poljetut punaiset ruusut, öljyn laikuttaman rantahiekan, metsään jätetyt pullot ja kanisterit, joista kaikista olisi ollut kuviakin. Valitsin nyt kuitenkin rohkeasti, mutta nöyränä, kohta ajankohtaisen kuvan ja kysyn ties monennetta kertaa, miksi Kinder-suklaamunien sisältä löytyy mitä kummallisimpia hirvityksiä tai vaikeasti koottavia kapistuksia?

Mennyttä maailmaa

Tätäkään kasvihuonetta ei enää ole. On vain kumpu multaa. Aikanaan se tarjosi terapeuttista toimintaa viereisen Julkulan sairaalan tarvitseville. Ja monet tuoksuvat ruusut ylioppilaille keväisin ja taimet ja multasäkit viherpeukaloille. Onneksi jäi edes kuva.

Ikivihreä

Mahonia lokakuussa



ja marraskuussa.

Avara (Valokuvatorstai)

Sininen-teemani saa jatkoa vuoden ensimmäisestä Valokuvatorstain haastesanasta avara. Vieläkin avarampaa on täällä mielipaikassani, jonka olen jo aiemmin julkaissut. Kuva avartuu klikkaamalla kaksi kertaa.

Sinisiä hetkiä

Vesipostia näkyy tulevan purosta. Osoitteesta en saanut selvää, koska lehti oli liian kaukana vedessä. Jalat olisivat kastuneet. Eilen puolenpäivän aikaan.




Ja tänään n. kello 10.40. Sinisyys on suoraan kameran valitsema sävy.

Ruudun takaa

Kaltaiseni mielikuvitukseton tosikko kaipaa jo Valokuvatorstain haasteita. Niitä odotellessa tässä eilinen kaupunkinäkymä.

Auto II

Kaikkea sitä silmiin sattuu, kun oikein kovasti sattuu.

Kokeilen kepillä jäätä

Tällaista täällä tänään ja vesisateen kera vielä liukkaampaa

Auto

Tämä autonnäköinen auto on kuvattu Maspalomasissa. Kuva on terävöitetty Picasa2:lla, jonka ohjeita olen jonkin verran tutkinut. Hyväksi mainittu ohjelma ei millään suostu lähettämään kuvia kumpaankaan Bloggerin blogeistani. Kaikki näyttää menevän OK siihen asti, kunnes menen vilkaisemaan miten hieno postauksesta tuli. Kuvablogiin ei tule merkkiäkään, tekstipuolelle se jätti merkiksi otsikottoman ja kuvattoman, siis tyhjän postauksen. En ymmärrä.

Puolivuotiskatsaus

Olkoon tämänkertainen postaus samalla kuvatilinpäätös valokuvausharrastelustani ja vastaus Neulekirpun kyselyyn. Harrastus olisi tällä hetkellä ehkä liian vaativa sana. Sama postaus oli ensin tuolla tekstiblogin puolella, mutta siirrän sen nyt tänne. Kuviani on molemmissa.

1. Mitä aihetta kuvasit eniten vuonna 2006? Keskityitkö johonkin vai kuvasitko kaikkea mitä eteen tuli?

Tuli kuvattua kaikenlaista, mutta ehdottomasti eniten kotirantaa. Luontokuvia, maisemia, kuvajaisia, esineitä. Rantamaisemaan keskittyminen johtui yksinkertaisesti siitä syystä, että se on lähellä.

2. Osallistuitko Valokuvatorstaihin tms. vuoden aikana?

Osallistuin muistaakseni joka kerta, ainakin yli 20 kertaa.

3. Mikä vuonna 2006 ottamistasi kuvista on vuoden lempikuvasi? Onko se yksittäinen kuva vai kuvasarja tai kenties jonkun toisen ottama kuva? Voit perustella valintaasi tai pitää syyn omana tietonasi.

Lokakuinen pakkasaamukuvani.

4. Mitä opit kuvaamisesta vuonna 2006?

Oikeastaan kaiken, koska juuri ennen en ollut valokuvausta harrastanut. Rajaamiset, kuvakulmat. Opin katsomaan ympäristöä uudella tavalla. Opin, että kuva ei olekaan toisinto kohteesta, vaan monen sattuman summa näin amatöörillä. Ja sen että tuhansista otoksista vain vajaa kymmenen saattaa täyttää kriteerit, jotka toisten kuvia katsellessa ovat nousseet huimasti.

5. Hankitko jotakin uusia lisälaitteita, uuden kameran tms. vuoden aikana?

En hankkinut. Entisessäkin kamerassa on opettelemista. Yksi uusi muistikortti ostettiin.

6. Mitä suunnittelet kuvaavasi vuonna 2007?

En suunnittele mitään etukäteen. Kunhan muistan ottaa kameran ja ne vara-akut mukaan, ettei mene ns. elämäni otos sivu suun. Ja mietin, pitäydynkö alkamallani luomulinjalla. :)

Kuva on käsivaralla ihan summittain ikkunasta otettu. Räiskettä näkyi kuului muutamien tuntien ajan, mutta muuten meno oli tavanomaista rauhallisempaa. Sateinen sää ja sula järvi laimensivat vuodenvaihteen ulkojuhlintaa tässä lähiössä.