lauantaina, toukokuuta 15, 2010

ainoa mitä voin ajatella


on aina uusi päivä ja uusi yö sellaisena kuin se annetaan. Eilen kävin syntymäpaikoillani kuulemassa käen kukunnan - etäältä, peräti kahdesti. Viime kesänä en kuullut kertaakaan.
Valokuvatorstai #166.

The only thing I can think about is another day and another night the way they are given. Yesterday I visited my birth place and heard the cockoo - far away, but twice during the same day. Last summer I missed it.

2 kommenttia:

  1. Täti sanoi, että tuossa voisi olla aita, josta en pääse alta.
    Yli hyppäisin kuitenkin helposti.

    Päivät tulevat ja menevät. Onneksi heinäkasat tulevat joka päivä säännöllisesti.

    Terveisin

    Upi
    ratsuhevonen

    VastaaPoista
  2. Upi,
    Ja luonto pukkaa nyt taas uutta heinää kasvamaan. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Thank you for your comment!