lauantaina, elokuuta 20, 2016

Paluu

Valokuvatorstain viimeinen blogihaaste on paluu. Kuva on otettu eilen Kampissa. Palasin hetkeksi 60-luvun muistoihin. Kaikki oli muuttunut kadunnimeä myöten.

Haaste on  järjestysnumeroltaan 416. Olen ollut mukana ensimmäisestä haasteesta lähtien. Itse asiassa perustin koko tämän blogin sitä varten. Kiitos moderaattoreille näistä vuosista!

5 kommenttia:

  1. Aika on tehnyt tehtävänsä, eikä mikään muu ole varmaa kuin jatkuva muutos. Kaikki ihmiset halutaan sitouttaa digitalisaatioon. Pankit, terveystiedot, reseptit mm. ovat verkkoyhteyden takana. Älylaitteilla meitä seurataan monin eri tavoin koko ajan.



    On maksettava veroa tästä kaikesta, vaikka yhteydet eivät ole kaikille samanlaiset. Toiset saavat laajakaistan melkein lahjaksi, toiset joutuvat paikkakunnasta riippuen maksamaan kapeastakin kaistasta tuntuvat kuukausimaksut ja ostamaan laitteet itse. Avoimet wifit eivät olekaan turvallisisia ja tietojensa suojaamiseksi on taas ostettava tietoturvaohjelmistot. Sairaanhoitopiirien kalliit ohjelmistot eivät "keskustele keskenään", joten on turvauduttava vanhaat tuttuun paperiin. Tässä vain muutama esimerkki seikoista, jotka aiheuttavat ikäimmeisille turhaa stressiä.



    Nykyisin kaupoissa raha alkaa olla harvinaisuus. Bitit siirtyvät kaikenlaisten korttien kautta erilaisiin tietokantoihin, joissa tiedoillamme tehdään bisnestä. Peruutusnappia eli paluuta entiseen ei ole.


    Ehkä olen fossiili kun en oikein jaksa uskoa, että suunta on välttämättä oikea.

    VastaaPoista
  2. Luulin jo että... No... Noista tötteröistä enkä etenkään tuosta kirnusta välitä. Savon sellun savupiippukin on kauniimpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulin tuota turistien suosimaa hiljentymispaikkaa kuvien perusteella isommaksi. Jotakin tuttua oli kuitenkin kävellä Forumin ohitse kerrankin ihan kiirehtimättä. Opiskeluaikana piti vartissa ehtiä Krunikkaan luennoille ja harjoituksiin. Ei enää onnistu.

      Poista
  3. Kirnun rakennusvaiheen aikana kauhistelin. En siitä vieläkään tuossa paikassaan varsinaisesti pidä, mutta sisällä olen käynyt muutaman kerran, istunut siellä rauhassa, välillä ajatellen, välillä ajatuksitta. Siihen se on hyvä. Suosittelen kyllä kaikille. Niin ja tuosta paikasta pääsee nopeasti pois Helsingistä Kampin alakerran kautta.

    Kuukytluvulla tosiaan juostiin paikasta toiseen luentojen, niihin liittyvien töiden ja laskuharjoitusten perässä ympäri kantakaupunkia yli kymmenessä paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija,
      Sisältä toki rauhoittava ja hyvä hiljentymispsikka. Kaikki melkein räpsivät sielläkin kuvia kännyköillään, mikä hiukan häiritsi. Keskeisellä paikalla se on, mutta paikkansa se ei minun arkkitehtonisen kauneuskäsitykseni mukaan istu. Nämä ovat makuasioita. Vieressä jatkuvasti asuva varmaankin tottuu...

      Poista

Kiitos kommentistasi! Thank you for your comment!