torstaina, heinäkuuta 13, 2006

Ylikukkinut kissankäpälä



Tässäpä teille ylikkukkineita kissankäpäliä. Tassumaisuus on tipotiessään, samoin se ihana vaaleanpunainen sävy, joka niissä alkuvaiheessa on. Enpä ole ennen näin tarkkaan vanhentuneita kissankäpäliä tutkinut. Mutta esiintymä on ja ihan saunan nurkalla köyhässä hiekkamaassa.

4 kommenttia:

  1. Sellaisessa maassahan se kasvaa. Kuumat säät kukittavat nopeasti. Tuolla Vehmersalmen suunnalla niitä tosiaan oli karuilla, jhietaisilla ojanreunoilla. Maariankämmekästäkin on tullut tienvarsikasvi,koska kosteat ojanpohjat ovat hyvä kasvualusta pienenpienelle itiölle, jossa itsessään ei ole vararavintoa, kuten siemenessä. Valkolehdokkejakin näkee paikoin, mutta ne kasvavat ylempänä. Pyöräillessä ojanpientareetkin ovat antoisia. Autoillessa niitä ei juuri jouda katselemaan.

    VastaaPoista
  2. Autoillessa ei kerkeä muuta kuin ohittamaan hyvät kuvauskohteet, isotkin.

    Tuon kissankäpäläpehkon ympärillä on muuten paksu kettinki sitä varten, ettei sitä vahingossa leikkurilla leikattaisi nurmena. Osa pihapiiristä on pidettävä nurmikkona käärmeiden vuoksi. Kun on paljon kiviraunioita, on myös paljon kyitä.

    Tuo valkolehdokkiasia ihmetyttää. Tiedän vain yhden esiintymän ja se on todella kostea paikka, aivan suon vieressä.

    VastaaPoista
  3. Olen tavannut valkolehdokkia lähinnä lehdoissa järvien rannoilla, mutta vähän myös kuivilla alustoilla. Jotenkin ne ovat sinne joutuneet. Ehkä maansiirtojen yhteydessä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Thank you for your comment!