sunnuntai, syyskuuta 19, 2010

Syyskuun unikot / September Poppies

Syyskuinen unikkopelto oli ilo silmälle, samoin auringonkukkakasvustot, joiden kohdalle ei kuitenkaan ollut mahdollisuus pysähtyä.

12 kommenttia:

  1. Mitä kummaa: onko näin kaunis postikorttinäky mahdollinen myös syksyllä. Minä kun olen nähnyt uinikkoja vain alkukesästä.

    VastaaPoista
  2. Kutuharju,
    Totta se on. Kuva on otettu 17.9. Yllätti tuo näkymä niin paljon, että oli pakko pysähtyä ja mennä ottamaan kuva. Olisikohan menneellä hellekesällä osuutta asiaan?

    Jaana,
    Kiitos.

    VastaaPoista
  3. Kuvasi on taulu - kehyksineen paivineen.

    VastaaPoista
  4. HPY,
    Olen mutaman kerran kokeillut kehystyksiä picnikillä.

    VastaaPoista
  5. Kaunista. Hieno kuvakulma

    VastaaPoista
  6. Onko Suomessakin mahdollista nähdä unikkopelto?! Joskus Tanskassa sellainen on sattunut kohdalla, ei koskaan täällä. Kuvasi on kuin maalaus, jossa on osattu hyödyntää kaikki sommittelun hienoudet!

    VastaaPoista
  7. Arleena,
    Tuo kuvakulma on minulle tyypillinen. Kyykistyn varovasti ja otan summamutikassa kuvan, jonka sitten oikaisen jos on tarpeen.

    VastaaPoista
  8. Laila,
    Kiitos Laila! Olen nähnyt jossakin toisessakin blogissa kukkapellon ja kuullut, että etelässä on hernepeltoja ja auringonkukkapeltoja, joista saa vapaasti käydä poimimassa itselleen herneitä ja kukat. Ei toki muovikasseihin, vaan omaan suuhunsa ja maljakkoon.

    VastaaPoista
  9. Kaunis postikortti ja hyvä kuvakulma!
    Ruohonjuuritason kuvan ovat mieluisia mutta varovainen täytyy olla kyykkiessä.

    VastaaPoista
  10. Raija,
    Se ikuinen varominen tässä vaivassa ikävää onkin. Kun jaksaisi, voisi tehdä omia kortteja joistakin onnistuneista kuvista. Harvoin onnistuvat...

    VastaaPoista
  11. Uljas kuva kertakaikkiaan!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Thank you for your comment!