Valokuvatorstain 76. haastesana on humoristinen. Lähistöllä oli puoli vuotta silta- ja katutyömaa. Kuvassa ollaan jo katujen päällystysvaiheessa. Paikallista viestintää...
Voe, voe, ja kerta kerran piälle voe mitenkä ihanata informaatiota. Tuommosta ku saes nähhä tiälläe päen mualimata seisosin vaekka piälläen – aenaekii jonnii aekoo (jos en ihan uamusta iltaan asti jaksaes, tällä iällä). Eikä kahta kertoo tarvihteis työhön komentoo. Oekeella iänellä annettu käsky aakasoo suun samalla laella ku muikkukukon eissä. Lisseepä lissee. Tullaan tullaan. Tehhään tehhään. PS Yhen kuopiolaesen kaapan ovessa on tähellinen tieto: jos määt ulos, nykäse kahvasta ihtees päen. Voeskos senkään selevemmin selittee?
Kun kansat nykyään liikkuvat, tuollaisella kommunikoinnilla ei aina välttämättä tulla ymmärretyksi. Kuvittele vaikkapa tilanne, jos turkulainen näkisi tämän viestin. Hän varmaankin ihmettelisi, että kuka ihmeen Lisse. Pitäiskö muka tuntea? Hauska idea!
Juuri niin. Syntymäsavolainen ei tässä mitään hauskuutta huomaisikaan. Koska en ole natiivi, vaan muualta tänne kulkeutunut, silmä ja varsinkin korva nappaa näitä.
Kuullun tai luullun ymmärtäminen on itselläni jo vuosien kielikylvyn jälkeen suhtkoht hyvä. Puheen tuottaminen tai tarkekirjoittaminen ei ole kunnon savoa, joten en edes yritä.
Nuo liudennukset osaan, mutta diftongit vääntyvät väärin kuitenkin. Sen verran nyt sanon, että vastuuhan on kuulijalla ja tässä tapauksessa lukijalla. ;)
Se on vain niin, että oikeata kirjakielisavoa ei olekaan. Eri kylillä saatetaan puhua vähän eri tavalla ja miniät ja vävyt ovat saattaneet tuoda omia sanojaan. Rajantakaisessa Karjalassa ovat epätoivoisesti yrittäneet luoda yhtenäistä karjalan kieltä. Joku Salmin tai Suojärven puhekieli on niin yhtenevää, että yhtä paljon saattaa olla eroa eri savolaisalueilla puhutulla kielellä tai murteella. Livvi on ilmeisesti lähimpänä kirjasuomea. Petroskois pajatetah suomea.
Kaikki kielet muuttuvat koko ajan. Kieliopit vain kuvaavat kielen rakenteita, sanakirjat yrittävät pysyä vauhdissa mukana. Huonolla menestyksellä. Puhuttu kieli karkaa käsistä kuin saippua kylvyssä.
Usein kysytään, voiko näin tai näin sanoa. Tietenkin voi sanoa ihan miten vain. Onko oikeakielisyyttä olemassakaan?
Voe, voe, ja kerta kerran piälle voe mitenkä ihanata informaatiota. Tuommosta ku saes nähhä tiälläe päen mualimata seisosin vaekka piälläen – aenaekii jonnii aekoo (jos en ihan uamusta iltaan asti jaksaes, tällä iällä). Eikä kahta kertoo tarvihteis työhön komentoo. Oekeella iänellä annettu käsky aakasoo suun samalla laella ku muikkukukon eissä. Lisseepä lissee. Tullaan tullaan. Tehhään tehhään.
VastaaPoistaPS
Yhen kuopiolaesen kaapan ovessa on tähellinen tieto: jos määt ulos, nykäse kahvasta ihtees päen. Voeskos senkään selevemmin selittee?
Kun kansat nykyään liikkuvat, tuollaisella kommunikoinnilla ei aina välttämättä tulla ymmärretyksi. Kuvittele vaikkapa tilanne, jos turkulainen näkisi tämän viestin. Hän varmaankin ihmettelisi, että kuka ihmeen Lisse. Pitäiskö muka tuntea? Hauska idea!
VastaaPoistaNo onnii joku mestar siihen oikkkenni suunmukkaesesti miärräyksen osannu liitullaan ruaputtoo.
VastaaPoistaHymyilyttää, mutta hymyilyttää myös nuo kommenttinne, joihin kymiläinen melkein tarvitsisi tulkin. Lisseen kyllä hokasin!
VastaaPoistaLissulta hyvä oivallus, lissee tämmöstä.
VastaaPoistaNiettäkö kaks lissee. Savolainen itse ei huomaisi tuossa ite mittää naorettavvoo.
VastaaPoistaMitteekä se rakennusmerstarj höpöttellöö?
VastaaPoistaMenikö sinnepäinkään? Sain kerran Rantasalmella savonkurssin. Sen jälkeen osasin itseäni tyydyttävällä tyylillä sanoa pitkään tulj, olj, män ja kuolj.
;D
VastaaPoistatämä on päivän paras.
KM
VastaaPoistaSanoisin, että mittee se rakennusmestarj höpäjää.
Kiitos hauskoista kommenteistanne!
VastaaPoistaJuuri niin. Syntymäsavolainen ei tässä mitään hauskuutta huomaisikaan. Koska en ole natiivi, vaan muualta tänne kulkeutunut, silmä ja varsinkin korva nappaa näitä.
Kuullun tai luullun ymmärtäminen on itselläni jo vuosien kielikylvyn jälkeen suhtkoht hyvä. Puheen tuottaminen tai tarkekirjoittaminen ei ole kunnon savoa, joten en edes yritä.
Nuo liudennukset osaan, mutta diftongit vääntyvät väärin kuitenkin. Sen verran nyt sanon, että vastuuhan on kuulijalla ja tässä tapauksessa lukijalla. ;)
Lissee tämmöistä huumoria!
VastaaPoistaSelevä kutsu. ;D
VastaaPoistaMäättiä.
VastaaPoistaMene tiedä
VastaaPoistaPitäisi kai sanoa, että määttiijä.
Se on vain niin, että oikeata kirjakielisavoa ei olekaan. Eri kylillä saatetaan puhua vähän eri tavalla ja miniät ja vävyt ovat saattaneet tuoda omia sanojaan. Rajantakaisessa Karjalassa ovat epätoivoisesti yrittäneet luoda yhtenäistä karjalan kieltä. Joku Salmin tai Suojärven puhekieli on niin yhtenevää, että yhtä paljon saattaa olla eroa eri savolaisalueilla puhutulla kielellä tai murteella. Livvi on ilmeisesti lähimpänä kirjasuomea. Petroskois pajatetah suomea.
Täällähän tarvii sanakirjaa... hauska juttu kyllä, LISÄÄ tällaista!
VastaaPoistaBabelFishistä ei löydy tulkkausohjelmaa. Harmi.
VastaaPoistaKaikki kielet muuttuvat koko ajan. Kieliopit vain kuvaavat kielen rakenteita, sanakirjat yrittävät pysyä vauhdissa mukana. Huonolla menestyksellä. Puhuttu kieli karkaa käsistä kuin saippua kylvyssä.
Usein kysytään, voiko näin tai näin sanoa. Tietenkin voi sanoa ihan miten vain. Onko oikeakielisyyttä olemassakaan?
Tärkeintä on, että ymmärrämme toisiamme.