lauantaina, marraskuuta 17, 2012
Myöhäissyksyä
"Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."
Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (1970), suom. Kaarina Helakisa.
Valokuvatorstai # 264
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Myöhäissyksy on nupullaan.
VastaaPoistaSusuPetal,
PoistaPidetään kiinni siitä ajatuksesta.
Tuo on se pensas, josta nuorena runoilin, joskus myöhäissyksyllä, että neidonmarjat valkeat, norsunluiset --. Ehkä on vain hyvä, etten muista runosta jatkoa.
VastaaPoistaIines,
PoistaLumimarjapensas kasvaa tuossa rannassa. Vasta muutama vuosi sitten huomasin sen syksyisen ilmiasun.
Nitä älä anna omien lastenlasten syödä.
VastaaPoistaa-kh,
PoistaJuu, en anna. Minkä ihmeen takia niin monet kauniit pensaat ja kukat ovat myrkyllisiä?
Kaunis herkkä syystunnelma kauniissa kuvassasi.
VastaaPoistaTiitsa,
PoistaViime päivät lounatuulineen ovat olleet lempeitä, näin marraskuun säiksi.
Hyvä muisto kesästä.
VastaaPoistaTämä kukkii aina myöhään syksyllä ja kukkivana peittyy hankeen.
Poista