Vierailija

Mandariinisorsa pistäytyy aina silloin tällöin lähipuistossa. 

Hyvää etävappua!

 

Koska koronatartunnat ovat huomattavasti laskeneet ja ainakin yhden rokotteen saaneiden määrä on kasvanut, poikkeustila lopetettiin sopivasti vapuksi. Suositukset maskien käytöstä, kontaktien välttämisestä ja huolellisesta käsihygieniasta ovat edelleen voimassa.  Metsäkävelyllä käyty tarkistamassa, vieläkö metsään spontaanisti edelliskeväänä syntynyt pehmolelupuisto on toiminnassa. Leluja oli ilmaantunut jopa lisää. 

Alakuvassa pitäisi olla peurapukki. Ystävällinen koiranomistaja osoitti sen meille ja saimme seurata sen liikkeitä melko pitkään. Alempi kuva kertoo kyllä, että koko eläin olisi muuten jäänyt meiltä bongaamatta.
 

Ja kevät taas

 

Viimeiset lumet sulivat pihasta eilen. Samana päivänä kuvasin nämä kuvat. Tänään aamulenkillä huomasin, että valkovuokot kukkivat jo muuallakin kuin pihoissa. Ojissa käy melkoinen kurnutus paikoin. Liverryskonsertti on huikeaa.

Koronatartuntoja ilmoitettiin vain reilut 150, joten suunta on oikea. Toivo koronan talttumisesta elää.

Pääsiäisenä 2021

Runsaslumisen talven voi sanoa päättyneen pääsiäisenä, koska vesisade sulatti nietokset nopeasti. Kiitos latujen ylläpitäjille! Loivapiirteisten latujen hiihtely on ollut mitä parhainta lääkettä kipuihin ja koronaeristäytymisen aiheuttamaan ikävystymiseen. 

Valonpisaroita

 

Huikaisevan häikäisevää on helmikuun poutaisten pakkaspäivien valo. Vaikka ulkoilu on vielä rajoittunut pieniin korttelikierroksiin, valoisuuden vaikutus mielialaan on jo havaittavissa. Joskus ihan hykerryttää.

Tammikuu toi lumen ja valon

 

En ole ainoa, joka on iloinnut lumentulosta. Sääli vain, että olen joutunut seuraamaan lumikuvia vain ikkunasta ja toisten huikeista kuvista. Vanha kansa sanoo talven olevan puolivälissä näin Paavon nimipäivänä.

Hyvää uutta vuotta!

Kiitos kuluneesta koronan merkitsemästä vuodesta! Onnea ja terveyttä tulevaan vuoteen! 

Vielä on pysyttävä kotona. Koronarokotusten alkaminen näyttäytyy isona helpotuksena ja valona pitkän pimeän tunnelin päässä.

Miltei lumettoman vuoden lopussa saimme kaksi pyrypäivää, joten toki vanhassta kuvasta tehty korttini on oikeutettu. Aika paksu lumikerros toi vihdoin aurauskaluston töihin, mutta vesisade puhdisti lumen rippeet kaduilta. 

Toivottavsti saamme vielä lumisen talven tänne eteläiseen Suomeen, ettei käy kuten edellisenä talvena.

Lucianpäivänä 2020

 

Lapsenmieleni jouluisuus on vielä hakusessa, koska lumi puuttuu edelleen. Jouluvalot kyllä valaisevat taajamat tehokkaasti ja aurinkokin näyttäytyy pieniä hetkiä jos ei muussa niin taivaanrannan pilvien pastellireunoissa. On, on se siellä vielä. 

Rauhallista adventtiaikaa !

Vaihteeksi valoa

Koronakävelykohteita tällä viikolla. Mielenkiintoista seurata veden korkeuden vaihtelua ja toki myös sorsien talvea. Pilvisinä päivinä kirkas aurinko yllättää välillä jopa siinä määrin, että silmiin koskee. Jotenkin näitä katsellessa ei tunnu, että kuukauden päästä olisi joulu. On se. Allakka tietää. 

Koronarajoitukset ovat taas kiristymässä. Pysytään kotona. Käytetään maskia suositusten mukaan.

Marrasharmaan sävyt

 

Martinpäivänä sumu peitti maisemat koko valoisan ajan. Syksyn väripalettia kirkastaa vielä ruohonvihreä. Hyvin hoidetut puistotiet piristivät mieltä päivänä, jolloin lähellä olevan metsälenkin asemasta teki mieli päästä avarampiin maisemiin päiväkahveille.  Kuvat otettu puolenpäivän kieppeillä.

Ruskan rippeitä

Tänään paistoi kirkas lokakuun aurinko. Muutaman sateisen ja niin harmautta tihkuvan päivän jälkeen elämä tuntui taas juhlalta. Jotenkin sitä lokakuun lopussa kiirehtii tankaamaan värejä ja valoa heti, kun siihen vain tarjoutuu tilaisuus. 

Kuvat eivät toki ole tämänpäiväisiä, mutta lokakuisia kyllä. Vain parina kolmena aamuna ovat lätäkmöt olleet riitteessä ja maa kuurassa. Ruskaa on vieläkin, mutta laitoin tänne suurimman työn takana oleen ruskakuvani tältä vuodelta. Korkealta näkee paremmin.

Keinovalo l. kirkasvalolamppu on otettu käyttöön. Tulisipa lunta!
 

Ruskaa lammella

 

Ankkapuistossa tapahtuu

 

Kesäisen lämmin viikonloppu helli Reflektor Korso2020 valotaidefestivaalia. Syyspäiväntasaus on takana ja pimeys hiipii aina vain aikaisemmin. Ensimmäinen kuva on otettu päivänvalossa, muuta aamuyön pimeydessä itse asiassa ennen tapahtuman alkua. Korona-aikana en halunnut kiertää puistoa ruuhkassa. Ilokseni näin nämä vaikuttavat valoteokset. 

Tapahtuma järjestettiin toista kertaa. Se oli kaikille avoin ilmainen tapahtuma.

Aurinkoista viikonloppua!

 

Laskee päivä

 

Aurinko nousee

on kastetta maassa, aika on herätä, nousta ja lähteä...

Hyvää viikonloppua!

Ruusujen aikaa

Keväästä kesäksi

Muutama kuvamuisto poikkeuskevään lähiretkistä. Kun on kolmen kuukauden ajan kävellyt lähipolut melkein puhki, haluaa jonnekin missä näkee kauas eli silmät saavat levätä. Haltialakin menetteli aamuvarhaisella. Ei ollut liian paljon ihmisiä. Sään lämmetessä reittivalinnat on harkittava uudelleen. Jokohan kohta uskaltautuisi museoihin?

Hyvää juhannusviikkoa!

Kevättä tekee

 

Suomi on pitkä maa. Pohjoisessa on lunta liiaksi ja säilöttäväksi tulevaa talvea varten. Täällä koimme lumettoman talven. Luonto(kin) taitaa olla hiukan sekaisin nyt koronakeväänä. Vuokot kukkivat kauan. Muutkin kevätkukat taistelevat milloin rännän, milloin pakkasen kourissa. Tuomi näyttää myös harkitsevan nuppujensa avaamista. On miettinyt jo monta päivää. Käsijarru tuntuu olevan päällä. Syksyllä hankitulla ilmalämpöpumpulla ei ole ollut vielä käyttöä. Odotimme helteistä toukokuuta, kuten muutamina viime vuosina on ollut.

Mummu aamulenkillä

Kevät on jo pitkällä. Valkovuokkojen aika alkaa olla ohi, rusokirsikat ovat täydessä kukassa. Ainakin kolmena yönä näin täyden kuun aikaan lämpötila on käväissyt pakkasen puolella. Koska on tämä korona-aina, lenkkeily lienee turvallisinta varhain aamulla. Tälläkään reissulla ei tullut vastaam yhtään ihmistä. Sai kuulla ja nähdä fasaaneja, oravia ja lukuisia jäniksiä. Pikkulinnuista puhumattakaan.

Hyvää poikkeusvappua!

Pitkäperjantaina 2020

Kevään sävyt luonnossa.

Näitä polkuja

Onneksi meillä Suomessa on tilaa ulkoilla. Kellojen siirtäminen kesäaikaan sattui samaan aikaan kuin sään viileneminen. Vuosi sitten oli lunta paljon ja hiihtolatuja käytössä miltei vappuun saakka myös täällä etelässä. Kaikki kuvat ovat maaliskuulta.

Alimmassa kuvassa on tämän talven lähin tekolumilatu Tuusulassa. Aamuvarhaisella sinne kokoontui useita enimmäkseen senioreita kuntoilemaan valmiustilan alkamiseen asti. Turvavälin pitäminen ei ollut enää mahdollista. Myös kuntoportaat suljettiin samasta syystä.

Talvea 2020

ei itse asiassa tullut, ainakaan minun käsitykseni mukaan. Sateet, lämpötilan suuret vaihtelut, tulvat ja lumettomuus tekivät menneestä talvesta ikimuistoisen. Kuuntelen samalla  radiosta erikoislähetystä. Elämme erikoista aikaa. Kevät kuitenkin koittamassa. Valo voittaa!

Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta, blogiystävät!