Kiira kävi kylässä

ja auttoi kirsikanpoiminnassa. Peruna tuli myös nostettua samaan aikaan. Myrsky jätti kuitenkin jostakin syystä liljat miltei koskemattomiksi

On taas ilmoja pidellyt enkä ole värikkäämpää perhosta pihassa toistaiseksi nähnyt. Syksyn tuntu. aamuisin joskus usvahuntu.

Elokesä

alkoi kuurosateisena ja runteli mustaherukat puoliraakoina maahan. Lopulta sää alkoi lämmetä ja muutaman viime päivän aikaan kolean ja vähävaloisen pitkiksi kasvattamat pihakukat alkoivat kukoistaa. Liljat ovat liljoja, mutta tämä punainen on uusi tuttavuus.

Heinäkuu

on tässä tiivistettynä sadepisarassa piha-aitaa kiipeilevän eteläisen piippuköynnöksen lehdellä. ;)

Perhosia odotellessa yritin kuvata tämän koko ajan pörräävän kohteen. Olen havainnut, että perhoset kaihtavat liljoja ainakin tässä pihassa. 

Edit. 2.8. Vaihdoin kuvat pienempiin.

Milloin se kesä tulee

Kirsikan raakileet putoilevat puusta, osa perennoista myöhässä. Toisaalta pietaryrtti, maitohorsma ja muitakin syyskesän kukkina pitämiäni lajeja jo kukassa.

Varjossa

Varjolilja availee nuppujaan äkkilämpimässä. Niin näkyvät tekevän muutkin perennat. 

Helahoito

Kuvan ikkunassa lapsuudesta tutut helat. Nyt alkaa olla sen verran lämmintä, että voi pitää ikkunoita auki. Hyttysverkkokaan ei olisi pahitteeksi, sillä eilen illalla oli tyyntä. Hyttyshyökkäys yllätti.

Kiistellyt

lupiinit alkavat jo olla ylikasvaneita, ellei niitä ole jo niitetty. Heinäkuun helteitä odottelen enkä usko olevani ainoa.

Tänään

kesä kääntyy. Pörriäisiä on vähän, mutta tänään sadekuurojen lomassa kuvasin yhden.

Leppoisaa  mittumaarin aikaa kaikki Blogistania-kaverit!

Pihlaja kukkii

runsaasti tänä kesänä. Tuoksu tuntuu jostakin syystä pökerryttävältä. Johtuuko se siitä, että pihlajia on täällä liikaa? Enää en edes kuvittelisi taittavani pihlajanoksaa sisätiloihin, kuten ennen kotikonnuilla oli tapana. 

Ensimmäiset

Hitaasti

kääntyy kevät kesäksi kylmien öiden vuoksi. Aika paljon luonto näyttää yökylmiä kestäneen. Viime viikon puuskainen pohjoisviima pakotti minut palaamaan toppavaatteisiin. Enkä ollut edes ainoa. Sää puhuttaa tavallista enemmän. Kesäkukkien hankinta alkaisi olla ajankohtaista.

Äkkikesään

totuttautuminen perjantaina ja lauantaina vaati ikäihmiseltä arkijärjen käyttöä. Silti tuli olluksi liikaa auringolle alttiina. Kylä- ja kaupunginosatapahtumia riittää, hymy on herkässä. Tervetuloa vihdoinkin kesä!

PS. Aurinkolasit silmillä otetut kännykkäkuvat eivä ole tarkkoja.

Varma kevään merkki

on nautakarjan päästäminen kesälaitumille eli ulos.Tosin myöhäisen ja kolean kevään vuoksi Viikin lehmäkarja oli eilen melko rauhallista ja jollakin tavalla ihmeissään, koska syötävää ei ollutkaan.

Luonto päättää

huhtikuunkin säistä, tuimasta viimasta, lumi-, räntä- rae. ja vesikuuroista. Ihminen ihmettelee.

                                                   Hauskaa alkavaa vappuviikonloppua!

Sulaa

mutta hitaasti.

Melkein

mutta ei ihan.

Maaliskuu maata näyttää

Vaikka lunta tuprutti naistenpäiväksi runsaasti, aurinkoiset päivät ja vesi- ja räntäsateet ovat pitäneet huolen siitä, että kevät etenee. Iljanteiset kevyen liikenteen väylät ovat kävelykunnossa, jos valitsee lyhyet reittinsä huolella.

Auton ikkunasta.

Pakkovisiitillä Helsingin keskustassa eilen. Ei juuri maata näkyvissä siellä. Asfalttia ja autoja kyllä.

Talvi taittuu

Lunta tuli noin 20 senttiä ja valo lisääntyy. Pakkaspäivä, jona Suomi sai kauan odotetun mitalin hiihdon MM-kisoissa. Hyvä Krista!

Helmikuun herkkyyttä

Tammikuun kuva

Maljakkoon tuotu mustikka ilahdutti kukinnallaan. Valo voittaa. Kohta saa nostaa mustanmerenruusun pimennosta ja alkaa seurata kasvun ihmettä.

Valoisaa uutta vuotta!

Kuusi Puijon laella 

Esplanadin kuusi poroineen

Sama kuusi kuin edellä, mutta kuvattu eri suunnasta.

Tulkoon joulu

Kiitän täynnä muutoksia olleesta menneestä vuodesta ja toivotan levollista jouluaikaa kaikille lukijoilleni. Vuodet vierivät entistä nopeammin. Tuo kuvakin näkyy olevan vuodelta 2010.

Lucian päivänä 2016

Joulukuinen auringonnousu. Valon juhlaa ilman ledejä.

Talventörröttäjät.