Kaislikko palaa

Lounaani

Tänään tätä. Orgaaniset puolukkalakritsit olen myös jo syönyt. Ne olivat tuossa skoolissa. Joskus teen lounaaksi ruispuolukkapuuroa, mutta nyt ei ole vielä puolukoita. Onneksi jääkaapissa on vielä tuoreita punaherukoita. Maidon, sokerin ja hämäläisen (huom!) talkkunan kanssa saan niistä oivallisen pöperön.

Rannalla erämaajärven

Heinäkuun harvinaisena sateettomana päivänä.




Kuukautta myöhemmin hellepäivän illansuussa.

Uni (Valokuvatorstai)

Elokuiset usva-aamut ovat kuin pumpuliunta. On kuin maa vielä nukkuisi. Sitäpaitsi olen itse unessa useasti näissä maisemissa.

Päiväunet olen jo julkaissut täällä.

Valokuvatorstain haastesanana on uni.

Hevoslaidun

Sähköpaimenen lanka on naamioitu keltaisella nauhalla. Hevosten vai ihmisten vuoksi?

Aurinko laskee länteen

Lähetin tämän kuvan suoraan Picasasta. Tällä kertaa näytti onnistuvan. Katselin niin kauan tuota perjantaista auringonlaskua, että lopulta silmissäni vilisti vain vihreitä palloja.

Kas kummaa (Valokuvatorstai)

Kas kummaa, miksi nämä pahvilaatikot ovat täällä keskellä metsää?

Veteen piirretty viiva

Laivat

Kerro, mistä laivat myotätuulen purjeisiinsa saivat.
Mulle tuovatko ne viestin vielä jostain kaukaisen?
Kerro, uivatko mun luokseni näin lapsuudesta laivat?
Kun lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.
Kun lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.

Tuore (Valokuvatorstai)

Tämä on mielestäni maitoketjun keskipiste: lypsäminen. Tässä se tapahtuu näytösluontoisesti keskellä kirkasta päivää maatalousnäyttelyssä. Sanomalehtien yleisönosostoissa on käyty vilkasta sanailua siitä, miksi lehmiä näyttelyissä rääkätään lypsämättä niitä tavanomaiseen aikaan. Sanovat, että esteettisistä syistä. Utareiden tulee näyttää sopivan pyöreiltä! Hohhoijaa!

Maitotaloustuotteiden tuoreuden ja katkeamattoman kylmäketjun kanssa tulee olla tarkka. Siksi osallistun nyt lehmäkuvalla tämänviikkoiseen haasteeseen sanasta tuore.

Maalaismaisemaa

Prästkrage

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare / Chrysanthemum leucanthemum) kurkottaa taivaan sineen pitkän sadekauden jälkeen. Itse olen oppinut koulussa tuon jälkimmäisen latinalaisen nimen. Miksi kaikki muuttuu? Päiväkakkara muistuttaa kamomillasauniota ja on Keski-Suomen maakuntakukka.

Hyvä mieli

Hyvä mieli saatiin aikaan käymällä tarkistamassa, että keritty lammas ei todellakaan kuole. Hiukan ennen tätä tilannetta viime viikolla seurasimme , miten hahtuvista kehrättiin lankaa Korttelimuseon pihassa. Aikansa katseltuaan Oskari, 4v, kysyi, missä ne kuolleet lampaat ovat. Hyvää mieltä lisäsi vielä se, että musta karitsa taisi olla nimeltään Lissu.